K. J. Ståhlbergin muistomerkki
Kaarlo Juho Ståhlberg, Suomen ensimmäinen presidentti, syntyi pikku pappilassa vuonna 1865.
Presidentin muistolle on pystytetty muistomerkki, joka sijaitsee pikku pappilan raunioiden paikalla.
Karhulanvaara on yksi Suomussalmen merkittävistä kulttuurihistoriallisista kohteista, jossa on ollut asutusta jo 1700-luvulta lähtien. Vuodesta 1786 vuoteen 1944 saakka Karhulanvaaralla toimi Suomussalmen seurakunnan pappila. Pappila oli muun muassa maanviljelyksen edelläkävijä. Lisäksi se toimi seurakuntalaisten asiointipaikkana ja kulkijoiden pysähtymispaikkana.
Suurmiehet Karhulanvaaran pappilassa
Karhulanvaaran pappilaa kutsuttiin Suomussalmella isoksi pappilaksi ja Wanhaksi pappilaksi.
Korpikirjailija Ilmari Kiannon perhe muutti asumaan pappilaan vuonna 1879, kun Ilmarin isä August Benjamin Calamnius eli Ukko ABC valittiin Suomussalmen toiseksi kirkkoherraksi. Tuohon aikaan Ilmari, nuorin pojista, oli 4-vuotias.
Pappila oli suuri maatalo, jossa oli paljon työväkeä ja eläimiä. Pappilassa kävi vierailemassa runsaasti tavallisia, toisinaan myös varsin värikkäitä kansanihmisiä, joilta Ilmari Kianto oppi kainuulaista kieltä ja elämäntapaa, mikä näkyy hänen kirjallisuudessaan.
Suomussalmen ensimmäinen maantie johti Karhulanvaaralta kirkonkylän Kirkkoniemessä sijainneeseen kirkkoon.
Karhulanvaaran historiaan liittyy myös paljon muita tunnettuja nimiä; muun muassa Elias Lönnrot, joka vieraili usein Wanhassa Pappilassa omilla runonkeruumatkoillaan. Lönnrotin lisäksi Suomen ensimmäinen naisrunoilija Isa Asp kävi usein vaaralla papin tyttären vieraana.
Karhulanvaaralla sijaitsi myös toinen pappila, jota kutsuttiin pikku pappilaksi.
Wanha pappila tyhjeni kesällä 1939 ja suurin osa alueen rakennuksista tuhoutuivat jatkosodassa vuonna 1944 saksalaisten sotilaiden toimesta. Karhulanvaaran rakennuksista säästyi ainoastaan punainen veromakasiini, joka sijaitsee vaaralla yhä tänäkin päivänä.