Liekkipatsas

Suomussalmen taisteluiden päämuistomerkki paljastettiin taisteluiden 20-vuotisjuhlien yhteydessä 30. elokuuta 1959 suuressa isänmaallisessa kansanjuhlassa. Paljastukseen osallistui peräti 5 000 henkilöä ja heistä lähes kolmannes oli veteraaneja.

Jokainen suomalainen tuntee Alvar Aallon nimen eivätkä maailman kuulun muotoilijan ja arkkitehdin ikoniset teokset Finlandia-talo tai Aalto-maljakko juuri esittelyjä kaipaa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt akateemikko Aallon lajityypissä hyvin harvinaiseksi jäänyt muistomerkki: Liekkipatsas.

Suunnittelijalle työ oli sikäli erikoinen, että Suomussalmen lisäksi ainoastaan Alajärvellä näkyy Aallon jälki kahdessa muistomerkissä eli sisällissodan kaatuneille ja sankarivainajille paljastetuissa monumenteissa. Joissakin lähteissä Liekkipatsas on tosin mainittu virheellisesti ainoaksi Aallon suunnittelemaksi muistomerkiksi.

Kansainvälisesti tunnetun modernismin uranuurtajan omien sanojen mukaan patsaan muotokielessä ei ole varsinaista kertovaa aihetta. Yhdeksänmetrisen monumentin tarkoituksena on kuvata katsojalle keskellä suomalaista luontoa tunnearvoja ja patsastoimikunnan puheenjohtajan August Mäkiniemen mukaan sen pitäisi välittää ennen kaikkea konfliktien dramaattisia ja traagisia piirteitä. Kahden tunnetun suomalaisen Mäkiniemen ja Aallon tiet olivat yhtyneet mielenkiintoisella tavalla siviilielämässä, sillä arkkitehdin toinen vaimo Elissa oli Mäkinimen tytär.

Muistomerkkihankkeen keskeisenä vaikuttajana olleelle jääkärieversti Mäkiniemelle seutu oli entuudestaan hyvin tuttu. Kemin maalaiskunnassa syntynyt Mäkiniemi oli Jalkaväkirykmentti 27:n komentaja ja pitkäaikainen Pohjolan suojeluskuntapiirin päällikkö, joka määrättiin syksyllä 1939 ylimääräisten harjoitusten aikana Jalkaväkirykmentti 27:n komentajaksi. Jalkaväkirykmentti 27 oli avainasemassa, kun ukrainalainen 44. Divisioona tuhottiin Raatteen tiellä. Kaikki Raatteen tiellä toimineet joukot olivat taistelun alkuvaiheessa alistettuja Mäkiniemelle. Hänen ankarien käskyjensä voimalla Haukilan motti pidettiin kiinni hinnalla millä hyvänsä.

Mäkiniemen sotilasura alkoi Saksassa vuonna 1915 ns. pfadfinder-kurssilla, jonka jälkeen hän ehti taistelemaan viidessä sodassa. Ensimmäisessä maailmansodassa hän osallistui Misse-joen, Riianlahden ja Aa-joen taisteluihin. Suomen sisällissodassa hän taisteli Tampereen, Viipurin ja Kämärän rintamilla.

Talvisodan jälkeen hänet ylennettiin everstiksi. Jatkosodassa Mäkiniemi toimi Jalkaväkirykmentti 33:n komentajana vuosina 1941–1943. Hän erosi jatkosodan jälkeen vakinaisesta palveluksesta vuonna 1944.JR 27 miehistö oli kotoisin Peräpohjolasta ja Lapista ja se koottiin Kemissä. Rykmentti sai käskyn saapua rintamalle 7. joulukuuta. Prikaatin komentajaksi määrättiin eversti Siilasvuo, joka oli toiminut koko divisioonan komentajana.

Männikön reunustaman aukion keskellä oleva patsas on edelleenkin vaikuttava näky aivan Kuhmontien risteyksessä Karhulanvaaran vieressä. Patsaan jykevässä graniittijalustassa on metallilaatassa Suomussalmen taistelupaikat sekä päädyssä Siilasvuon legendaariset sanat: “Moni urhea soturi lunasti sydänverellään Suomussalmen suuret voitot. He näyttivät kansalleen kunnian tien, joka oli raskas, mutta ainoa”.

Muistomerkkiä ja sen ympäristöä on kunnostettu kesällä 2022 Suomussalmen kunnan toimesta.