Hyryn muistomerkki
Partisaanit hyökkäsivät Tuppuriin ja Hyryyn 26. kesäkuuta 1943. Ensimmäinen isku kohdistui Tuppurin taloon ja sen jälkeen partisaanit iskivät Hyryn kylään.
Partio ajamassa takaa partisaaneja. SA-kuva.
Partisaaniosasto Punainen Partisaani
Punaisen Partisaanin (Krasnyj Partizan) talvioperaatiot päättyivät varhain keväällä, sillä partisaanien toiminta käytännöllisesti katsoen keskeytettiin kelirikon ajaksi. Tänä aikana koulutettiin partisaaneja. Partisaaniesikunta kiinnitti erityistä huomiota kesän 1943 operaatioihin ja niiden valmisteluihin. Kesäkautta varten koulutettiin täydennykseksi yhteensä 160 partisaania.
Kokonaisuutena kesäkauden 1943 alkaessa Karjalan rintamalla oli valmiina 18 partisaaniosastoa, joihin kuului yhteensä yli 1 600 partisaania. Suunnitelmien mukaan suurimman osan partisaaneista piti toimia syvällä suomalaisten selustassa. Kesäkuun 15. päivänä Faddei Zurihin johtama noin 80 partisaanin vahvuinen Punainen Partisaani sai tehtäväkseen tuhota kaksi suomalaista varuskuntaa, jotka sijaitsivat Suomen puolella Viiangin alueella.
Hyryn partisaani-isku
Hyryssä partisaanit ottivat ensiksi kiinni 13-vuotiaan Eino Kinnusen, joka oli hakemassa Aittojärven rannasta viikatteita (noin 1 km Hyrystä länteen). Partisaaneilla oli mukanaan hieman aikaisemmin Tuppurista vangiksi otettu Sulo Kyllönen, jota oli hakattu. Partisaanit kuulustelivat Einoa kovakouraisesti ja kyselivät suomalaisista sotilaista, joista poika ei tiennyt mitään. Partisaaneja oli kymmeniä ja mukana oli pari naistakin. Kuulustelun jälkeen Einoa ammuttiin metsässä, mutta hän jäi kahdesta osumasta huolimatta eloon, jota partisaanit eivät huomanneet.
Partisaanit jatkoivat kohti Eino Kinnusen kotipihaa, jossa jouduttiin asumaan saunassa. Paikalla oli myös muita sukulaisia. Talon tyttäret saivat tulijoista havainnon, mutta heitä luultiin ensin suomalaisiksi sotilaiksi. Se johtui siitä, että alueella liikkui säännöllisesti suomalaisia sotilaita.
Noin parikymmentä partisaania kokosi kaikki ihmiset saunaan ja ryöstivät heidän ruokatavaransa. Partisaanien mukana oli myös suomalainen mies, joka oli nähty edellisenä talvena aurausauton mukana. Sauna oli täynnä ihmisiä, joista pääosa oli lapsia. Partisaaniosaston päällikkö kätteli ivallisesti saunassa olijoita, jonka jälkeen hän poistui ja sulki oven. Yhtäkkiä hän tempaisi oven uudelleen auki ja aloitti tulituksen konepistoolilla. Saunasta selvisi seitsemän lasta, osa haavoittuneina.
Kylän toiseen mökkiin (Muistola) oli heitetty kaksi käsikranaattia ja tulitettu ikkunaan. Talon isäntä kuoli, emäntä ja yksi lapsi haavoittuivat. Kylän kolmanteen mökkiin (Pihlaja) ei isketty, mutta kaksi partisaania kävi ryöstämässä sieltä ruokaa. Toinen partisaaneista oli ollut nainen, joka oli sanonut: ”Sanokaa suomalaisille, että täällä kävi ryssiä ja he tulevat viikon kuluttua uudelleen”. Lopuksi partisaanit sytyttivät rakennukset tuleen. Suomalaisten käynnistämän takaa-ajon aikana partisaaneille aiheutettiin tappioita.
Partisaani-iskun uhreja oli yhteensä 11. Hyryssä 4. heinäkuuta 1993 paljastetun Hyryn muistomerkin laatassa on kuolleiden henkilötiedot.
