Kuomanjoen muistomerkki

Suomussalmen taistelujen kokonaisuuden kannalta olennaista oli tilanteen kehitys 11.–15. joulukuuta Raatteen tiellä idän suunnassa, jossa turvattiin kirkonkylään suuntautuneen hyökkäyksen selustaa. Samaan aikaan kun Jalkaväkirykmentti 27 lähti hyökkäämään idästä kohti kirkonkylää, eteni Osasto Kontula ilman taistelukosketusta Kuivasjärven ja Kuomasjärven väliselle kannakselle, jota halkoi kapea Kuomanjoki.

Kahdesta komppaniasta ja pioneerijoukkueesta muodostettu Osasto Kontula ryhmittyi 11. joulukuuta 300 miehen voimalla Kuomanjoelle. Erittäin tärkeänä vahvennuksena Kontulan komppaniassa oli konekiväärijoukkue. Juuri konekiväärit muodostivat puolustuksen perustan Kuomanjoella, joka katkaisi puna-armeijan 163. Divisioonan toisen huoltotien ja tulppasi 44. Divisioonan etenemisen.

Kontulan miehet tekivät aluksi tiedusteluretkiä aina Mattilaan saakka. Kun venäläisten huollon kannalta elintärkeä tie meni poikki, joutui puna-armeijan 163. Divisioona luopumaan tavoitteestaan edetä Puolangalle. Suomalaiset häiritsivät kuljetuksia myös Kuusamontien suunnassa, joten venäläiset alkoivat tehostaa Kiantajärven jääreitin käyttöä huoltotienä. Taistelu Suomussalmesta ratkesikin pitkälti venäläisten huoltoyhteyksien katkeamiseen.

Raatteen tien katkaisun jälkeen venäläiset olivat juuttuneet Suomussalmelle, missä pitivät asemiaan 759. Jalkaväkirykmentti kirkonkylällä ja 81. Vuoristojalkaväkirykmentti Hulkonniemessä. Lisäksi alueella oli asemissa kaksi patteria divisioonan tykistöstä. Joulukuun 20. päivä venäläisten omat tilastot kertoivat, että 163. Divisioona oli kärsinyt 1501 miehen tappiot, joista 537 kaatuneina. Divisioonan komentaja Zelentsov huomasi tilanteen negatiivisen kehityksen ja pyysi 16. joulukuuta lupaa irtaantua Suomussalmen kirkonkylästä ja Hulkonniemestä.

Vastauksena Zelentsoville lähetettiin avuksi 44. Divisioonaan kuulunut 305. Jalkaväkirykmentin ensimmäinen pataljoona ja 662. Jalkaväkirykmentin kolmas pataljoona Piispajärven suunnalta. Piispajärveltä siirretty pataljoona joutui raivaamaan tiensä Suomussalmen kirkonkylään taistelemalla, mikä kertoo paljon muuttuneesta tilanteesta.

Zelentsovin huolia ei ymmärretty, sillä 44. Divisioona siirtyi kohti Raatteen tietä, ja puna-armeijan johdossa uskottiin, että suomalaisten päävoimana ollut Jalkaväkirykmentti 27 oli jäämässä puristuksiin punadivisioonien väliin. Todellisuudessa 163. Divisioona jäi oman onnensa nojaan, sillä 44. Divisioona ei koskaan päässyt läpi Kuomajoen asemista.

Muistomerkki sijaitsee Kuhmontien varressa, Kuomanjoen P-paikan reunassa, ja se on pystytetty JR-osasto Möntän kahden Talvisodassa kaatuneen sotilaan muistoksi v. 1965. Muistolaatassa on teksti: “Mänttäläiset aseveljet Sulo Aalto 26.12.1939, Erkki Huttunen 4.1.1940.”

Osoite: Kuhmontie 86.