Alassalmen muistomerkki
Tamperelaisen taiteilija Toivo Rossin suunnitteleman muistomerkin laatassa on teksti: “Tähän pysäyttivät Kainuun korpisoturit vihollisen etenemisen 6. joulukuuta 1939”. Muistokiven ympärillä olevat 300 mukulakiveä kuvaavat paikkaa puolustaneiden suomalaisten sotilaitten määrää.
Talvisodan alussa voitonvarma puna-armeijan 163. Divisioona sai kovan vastaanoton myös toisessa etenemissuunnassaan Suomussalmen kirkonkylältä Kuusamontietä pohjoiseen, missä operoi kaksi taisteluosastoa. Suunnitellun ryhmityksen mukaisesti taisteluosasto Tšaikovski jäi Pirttijärven ja Kovajärven linjalle noin 10 kilometrin päähän Suomussalmen kirkonkylästä. Taisteluosasto Tšaikovskiin kuului kaksi 662. Jalkaväkirykmentin komppaniaa, konekiväärikomppania, tykistöä sekä kolme panssarivaunua.
Pohjoisen suunnassa hyökkäyksen jatkamista yritti taisteluosasto Šarov, jonka muodostivat 662. Jalkaväkirykmentin pataljoonan vahvuinen jalkaväkiyksikkö, hiihtokomppania, rykmentin tykistö sekä divisioonan tykistön kaksi patteria. Kapteeni Tšaikovskin ja eversti Šarovin taisteluosastojen välillä oli lisäksi erillisistä yksiköistä koottuja osastoja. Koko Kuusamontie Hulkonniemestä Piispajärvelle oli vahvasti venäläisten hallussa, vaikka suomalaiset partiot tekivät tuhojaan.
Vasta vihollisjoukkojen erkaantumisen myötä suomalaisille selvisi, että hyökkäyksen painopiste oli Kuusamontien suunnassa eikä Raatteen tiellä. Vähäisiä suomalaisjoukkoja keskitettiin nopeasti pysäyttämään puna-armeijan vyöry. Šarovin taisteluosasto pääsi Palovaaran tienhaarasta eteenpäin ainoastaan runsaat 20 kilometriä, kunnes noutaja tuli vastaan Piispajärvellä.
Pohjois-Suomen Ryhmän esikunta siirsi jo 4. joulukuuta Kuusamon pataljoonan (Erillinen pataljoona 16) kolmannen komppanian Piispajärvelle, jonka Kuusamontie halkaisi. Tilanne kiristyi suomalaisten kannalta odottamattoman nopeasti, joten Kuusamon pataljoona siirrettiin kokonaisuudessaan katkaisemaan venäläisten eteneminen pohjoiseen. Kuusamon pataljoonan alkuperäinen tehtävä oli hyökätä Piispajärveltä etelään, mutta käytännössä tehtäväksi muodostui etenevän vihollisen pysäyttäminen kohtaamistaistelussa. Piispajärvellä strategisesti avainasemassa oli tien suunnassa kapea Alassalmi, jonka maisemissa käytiin verisiä taisteluja läpi joulukuun.
Kuusamon pataljoonan toinen ja kolmas komppania joutuivat taisteluun 662. Jalkaväkirykmentin kanssa Alassalmella itsenäisyyspäivänä. Tilanteen kriittisyydestä kertoo, että toinen komppania saapui Piispajärvelle klo 11.20 ja oli tulitaistelussa jo klo 12.30. Venäläisten eteneminen pysähtyi Alassalmen taisteluissa.
