III Armeijakunnan muistomerkki (Raate)
Raatteen museotien itäpäässä, tien ja uuden vartiorakennuksen välissä sijaitsee jatkosodan aikaisen III AK:n (Armeijakunta) muistokivi, jonka laatassa lukee teksti:
“III Armeijakunta, Tiemme taisteluihin kulki tästä 1941-44”
Suomalainen III Armeijakunta (III AK) oli määrätty jatkosodan alussa hyökkäämään Saksan Norjan Armeijan (AOK Norwegen) alaisuudessa. III Armeijakunnan joukot käynnistivät hyökkäyksen Suomussalmen alueelta 1. heinäkuuta 1941 ja valtasivat Vuonnisenjoen puolustusasemat, mutta tavoitteeksi asetettu Uhtua jäi valtaamatta. Suomalainen Osasto M käynnisti hyökkäyksen Raatteesta.
III Armeijakunnan komentaja kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuo ylittää rajan Raatteessa 1.7.1941. SA-kuva.
III Armeijakunta oli osa Saksan Norjan Armeijaa
Kesällä 1941 Saksan Norjan Armeijalla oli johdossaan suomalaisten lisäksi kaksi saksalaista armeijakuntaa. Suomalaisen III Armeijakunnan vastuualue käsitti Kuusamon ja Suomussalmen alueet. III Armeijakuntaan kuuluva suomalainen 6. Divisioona oli alistettu Kuusamon pohjoispuolella hyökkäävälle saksalaiselle XXXVI (36.) Armeijakunnalle.
Suomalaisen III Armeijakunnan tehtävänä oli suojata painopistesuunnassa, Sallan-Kantalahden suunnassa hyökkäävän saksalaisen XXXVI Armeijakunnan eteläinen sivusta. III Armeijakunnan oli hyökättävä ja lyötävä vihollisen rajanvarmistusjoukot sekä jatkettava hyökkäystä tavoitteena Uhtuan – Kiestingin tasa. Sieltä hyökkäystä oli jatkettava Muurmannin radalle, painopiste Uhtuan – Vienan Kemin suunnassa.
III Armeijakunta jakoi joukkonsa kahteen hyökkäysosastoon ja reserviin. Painopiste oli etelässä, Suomussalmen alueelta Vuonnisen ja Vuokkiniemen kautta suuntautuvassa hyökkäyksessä. Armeijakunnan 17. kesäkuuta 1941 käskemässä taistelujaotuksessa Suomussalmen alueelta hyökkäsi Ryhmä F, jonka komentajana toimi eversti Uno Fagernäs. Ryhmä F:n johdossa oli pääosa 3. Divisioonan (3.D) joukoista.
Pohjoisempana, Kuusamon alueelta suunnattava hyökkäys oli tarkoitus suunnata Suvannon ja Pistojärven kautta Uhtualle. Tehtävä oli annettu Ryhmä J:lle, jonka komentaja oli everstiluutnantti Jussi Turtola.
Suomalaisten hyökkäys rajan yli Raatteessa
Suomussalmen alueelta hyökkäävä Ryhmä F oli muodostettu Jalkaväkirykmentti 11:sta (JR 11), Kevyt Osasto 5:sta (Kev.Os 5) ja Jalkaväkirykmentti 32:n toisesta pataljoonasta (II/JR 32). Tykistöjoukkoina olivat Kenttätykistörykmentti 16:n ensimmäinen ja kolmas patteristo (I ja III/KTR 16), Raskas patteristo 16 (Rask.Psto 16) ja linnoitustykistöstä muodostettu Patteristo Niemi.
Ryhmä F:n painopiste oli Vuokkiniemen suunnassa, jossa hyökkäsi Osasto M. Siihen kuuluivat Jalkaväkirykmentti 11, II/JR 32, K/Pion.P 34 ja 25.Tyk.K. Osaston tehtävän oli vallata Vasovaara ja jatkettava hyökkäystä Latvajärvelle. Osasto M:n taakse oli ryhmitetty saksalaisesta panssarivaunukomppaniasta ja Kev.Os 5:stä muodostettu Osasto Fossi. Sen tehtävänä oli jatkaa hyökkäystä Latvajärveltä tavoitteenaan Vuokkiniemi.
Pohjoisempana, Lehtovaaran – Lonkan suunnassa hyökkäsi Osasto H, joka oli kolmesta komppaniasta muodostettu taisteluosasto. Osaston tehtävänä oli hyökätä Lehtovaarasta rajan yli ja vallata Lonkka. Täältä osaston oli jatkettava hyökkäystä Vuonniseen johtavan tien suunnassa tavoitteena Vuonnisen vesistölinja.
Ryhmä F antoi hyökkäyskäskynsä 27. kesäkuuta ja joukot siirtyivät hyökkäysvalmiusasemiin 30. kesäkuuta. Hyökkäys käynnistyi käskyn mukaisesti 1. heinäkuuta aamuyöllä ja löi vihollisen varmistusjoukot Vasovaarasta. Hyökkäys jatkui kahdesta suunnasta Latvajärven kylään, joka vallattiin klo 9:25. Tämän jälkeen Osasto Fossin nopeaksi suunniteltu hyökkäys pysähtyi tien huonon kunnon takia. III Armeijakunnan komentaja kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuo ylitti Rajan Raatteessa samana päivänä.
Osasto M valtasi Vuokkiniemen 3. heinäkuuta aamuyöstä ja Vuonnisen läntiset osat 9. heinäkuuta. Tällöin saatiin yhteys Osasto M:n ja Osasto H:n välille. Ryhmä F:n joukot järjesteltiin uudelleen ja uusi hyökkäys Vuonnisenjoen yli käynnistyi 14. heinäkuuta. Se ei kuitenkaan aluksi onnistunut ja joukot palasivat joen länsipuolelle.
Vuonnisenjoen – Korpijärven alueella olevat vihollisen joukot lyötiin kaksipuolisella hyökkäyksellä 25. heinäkuuta mennessä ja suomalaisille jäi huomattava sotasaalis. Suomalaisjoukot olivat kärsineet taisteluissa myös merkittävät tappiot. Hyökkäystä jatkettiin sen jälkeen kohti Uhtuaa, mutta hyökkäys torjuttiin vahvoissa puolustusasemissa noin 10 km Uhtuan länsipuolella. Ryhmä F:stä muodostettiin uusi 3. Divisioona 14. elokuuta 1941.
