Suomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylissä ovat säilyneet ainoat sodassa polttamatta jääneet kalamajat. Murhijärvellä Saunasaaren Huovisen ja Karhusen hirsirakenteiset kalamajat ovat säilyneet. Pyöröhirsiset kalamajat ovat osa kainuulaista vienalaista rakentamista; alunperin rakennukset ovat olleet maalattiallisia ja yksihuoneisia.
Kaksi vanhaa vienankarjalaiskylää Hietajärvi ja Kuivajärvi sijaitsevat Suomussalmen kunnassa, aivan itärajan tuntumassa. Matkaa rajalle on vain muutamia kymmeniä metrejä, Suomussalmen keskustaan sitä vastoin on liki kahdeksankymmentä kilometriä. Valtakunnanraja kulkee Hietajärvessä, jakaen osan vesistöstä itänaapurille. Kylillä on välimatkaa vain kolme kilometriä, ja niin voidaan puhua kahden kylän muodotamasta kyläyhteisöstä. Rajan läheisyys velvoittaa noudattamaan tiettyjä asetuksia, joista osaan on kyläläisille annettu erityisvapauksia.
Hieta- ja Kuivajärven kylien asutusten alkuvaiheista on runsaasti tietoa. Kylien varmaa, tarkkaa syntyä ei kuitenkaan tiedetä, sillä monien eri tahojen tiedot ovat osittain ristiriidassa keskenään. Hieta- ja Kuivajärven Huovisten kantaisänä pidetään Hietajärvelle myöhemmin saapunutta Lari Huovista. Hän pakeni Venäjän Karjalasta sotamieheksi ottoa ja sotia Suomen puolelle. Hänen alkuperäinen nimensä oli Tament Sikov. Karkaaminen tapahtui luultavasti 1700-luvun loppupuoliskolla. Tament toimi Suomen puolella talonpoikien renkinä. Talonpojat kutsuivat häntä Lauriksi ja pilkaten Huoviseksi (huovi tarkoittaa sotilasta) ja niin hänestä tuli Lauri Huovinen, Huovisten suvun kantaisä. Laurin ollessa renkinä eräässä talossa hän tutustui Dariaan, jonka otti vaimokseen. He muuttivat yhdessä Kuivajärven rannalle. Heistä tuli Kuivajärven uudisasukkaita.
Hieta- ja Kuivajärven kylien asutusten alkuvaiheista on runsaasti tietoa. Kylien varmaa, tarkkaa syntyä ei kuitenkaan tiedetä, sillä monien eri tahojen tiedot ovat osittain ristiriidassa keskenään. Hieta- ja Kuivajärven Huovisten kantaisänä pidetään Hietajärvelle myöhemmin saapunutta Lari Huovista. Hän pakeni Venäjän Karjalasta sotamieheksi ottoa ja sotia Suomen puolelle. Hänen alkuperäinen nimensä oli Tament Sikov. Karkaaminen tapahtui luultavasti 1700-luvun loppupuoliskolla. Tament toimi Suomen puolella talonpoikien renkinä. Talonpojat kutsuivat häntä Lauriksi ja pilkaten Huoviseksi (huovi tarkoittaa sotilasta) ja niin hänestä tuli Lauri Huovinen, Huovisten suvun kantaisä. Laurin ollessa renkinä eräässä talossa hän tutustui Dariaan, jonka otti vaimokseen. He muuttivat yhdessä Kuivajärven rannalle. Heistä tuli Kuivajärven uudisasukkaita.
Toisen tiedon mukaan ensimmäiset asukkaat olivat 1700 – luvun loppupuolella Venäjän puolelta sotaväenottoa pakoon lähteneitä karkureita, Aliipei Ahtonen ja Lari Siikow. Siikow vaihtoi nimensä Suomessa Huoviseksi. Huovinen palveli Ahtosella renkinä ja nai piian, karjalaistyttö Toarien. Pari muutti Kuivajärvenniemelle asumaan.
Maanviljelys oli vienalaiskylien perusta. Vienankarjalaiset kalastivat, metsästivät, polttivat tervaa ja tekivät laukkukauppaa. Kylät elivät eristyksissä muihin kainuulaiskyliin. Suomussalmen Kuikkalehdon talot olivat viimeisiä karjalaistaloja.
Kuivajärven eräs kulttuurihelmi on pieni, kaunis, Pyhälle Nikolaokselle omistettu rukoushuone, tsasouna.
Kuiva- ja Hietajärven kylät ovat tunnettuja runsaasta, tavanomaisesta ruokakulttuurista poikkeavasta ruokaperinteestään. Herkulliset sultsinat, kalakukot ja rukiiset kuuluvat vienankarjalaiseen kulttuuriperinteeseen.
Kylissä asuu nykyään vajaa parisen kymmentä henkeä, asukkaat ovat pääosin eläkeläisiä ja työikäiset käyvät töissä kuntakeskuksissa.
Kylillä toimii aktiivisia metsästysseuroja. Vuonna 1965 perustetussa Kuivajärven eränkävijät ry:ssä jäseniä on yli 60 ja lähes kaikilla jäsenillä on jokin suku- tai työyhteys karjalaiskyliin.
Alueelle Kuivajärvi – Hietajärvi on perustettu Suomen ensimmäinen maisema – alue.
Praasniekat ovat merkittävin kesätapahtuma Kuivajärvellä. Karjalassa oli ennen joka kylällä jollekin pyhimykselle omistettu praasniekka juhla. Kuivajärven praasniekkojen pyhimys on Pyhä Nikolaos.
Domnan Pirtti on rakennettu 1964 karjalaisen rakennuskulttuurin säilyttämiseksi ja kunniaksi. Sodan aikana kaikki alkuperäiset karjalaistalot tuhoutuivat ja uudisrakentaminen tapahtui rintamamiestalo mallilla olosuhteiden pakosta. Käyttöön otettaessa pirtti nimettiin myös runonlaulajien muistopirtiksi. Nimensä se on saanut viimeisen ”äidinmaidon” kautta itkuvirsien laulamisen taidon saaneen Domna Huovisen mukaan. Nykyinen Domnan Pirtti on typistetty luomus, alkuperäisestä Domnan kotitilasta.
Suomussalmen vienalaiskylät olivat pitkään tiettömiä. Kuivajärvelle menevä tie valmistui 1933 ja sieltä Hietajärvelle 1956.