III Armeijakunnan muistomerkki (Lehtovaara)

Ruhtinansalmen Lehtovaarassa sijaitsee jatkosodan III Armeijakunnan muistomerkki. Muistomerkin laattaan on kaiverrettu teksti:
“III Armeijakunta, Tiemme taisteluihin kulki tästä 1941-44”

Suomalainen III Armeijakunta (III AK) oli määrätty jatkosodan alussa hyökkäämään Saksan Norjan Armeijan (AOK Norwegen) alaisuudessa. III Armeijakunnan joukot käynnistivät hyökkäyksen Suomussalmen alueelta 1. heinäkuuta 1941 ja valtasivat Vuonnisenjoen puolustusasemat, mutta tavoitteeksi asetettu Uhtua jäi valtaamatta. Suomalainen Osasto H käynnisti hyökkäyksen Lehtovaarasta.

III Armeijakunta oli osa Saksan Norjan Armeijaa

Kesällä 1941 Saksan Norjan Armeijalla oli johdossaan suomalaisten lisäksi kaksi saksalaista armeijakuntaa. Suomalaisen III Armeijakunnan vastuualue käsitti Kuusamon ja Suomussalmen alueet. III Armeijakuntaan kuuluva suomalainen 6. Divisioona oli alistettu Kuusamon pohjoispuolella hyökkäävälle saksalaiselle XXXVI (36.) Armeijakunnalle.

Suomalaisen III Armeijakunnan tehtävänä oli suojata painopistesuunnassa, Sallan-Kantalahden suunnassa hyökkäävän saksalaisen XXXVI Armeijakunnan eteläinen sivusta. III Armeijakunnan oli hyökättävä ja lyötävä vihollisen rajanvarmistusjoukot sekä jatkettava hyökkäystä tavoitteena Uhtuan – Kiestingin tasa. Sieltä hyökkäystä oli jatkettava Muurmannin radalle, painopiste Uhtuan – Vienan Kemin suunnassa.

III Armeijakunta jakoi joukkonsa kahteen hyökkäysosastoon ja reserviin. Painopiste oli etelässä, Suomussalmen alueelta Vuonnisen ja Vuokkiniemen kautta suuntautuvassa hyökkäyksessä. Armeijakunnan 17. kesäkuuta 1941 käskemässä taistelujaotuksessa Suomussalmen alueelta hyökkäsi Ryhmä F, jonka komentajana toimi eversti Uno Fagernäs. Ryhmä F:n johdossa oli pääosa 3. Divisioonan (3.D) joukoista.

Pohjoisempana, Kuusamon alueelta suunnattava hyökkäys oli tarkoitus suunnata Suvannon ja Pistojärven kautta Uhtualle. Tehtävä oli annettu Ryhmä J:lle, jonka komentaja oli everstiluutnantti Jussi Turtola.

Suomalaisten hyökkäys rajan yli Lehtovaarassa

Suomussalmen alueelta hyökkäävä Ryhmä F oli muodostettu Jalkaväkirykmentti 11:sta (JR 11), Kevyt Osasto 5:sta (Kev.Os 5) ja Jalkaväkirykmentti 32:n toisesta pataljoonasta (II/JR 32). Tykistöjoukkoina olivat Kenttätykistörykmentti 16:n ensimmäinen ja kolmas patteristo (I ja III/KTR 16), Raskas patteristo 16 (Rask.Psto 16) ja linnoitustykistöstä muodostettu Patteristo Niemi.

Ryhmä F:n painopiste oli etelässä Raatteen – Vuokkiniemen suunnassa, jossa hyökkäsi Osasto M. Se oli käytännössä vahvennetusta Jalkaväkirykmentti 11:stä muodostettu taisteluosasto. Osaston tehtävän oli vallata Vasovaara ja jatkettava hyökkäystä Latvajärvelle. Osasto M:n taakse oli ryhmitetty saksalaisesta panssarivaunukomppaniasta ja Kev.Os 5:stä muodostettu Osasto Fossi. Sen tehtävänä oli jatkaa hyökkäystä Latvajärveltä tavoitteenaan Vuokkiniemi.

Lehtovaaran – Lonkan suunnassa hyökkäsi Osasto H, joka oli rajajääkärikomppaniasta (25.RajaJK), polkupyöräkomppaniasta (PPK/11.Pr), pioneerikomppaniasta (Pion.K/Pion.P 34) ja kranaatinheitinjoukkueesta (Krh.J/II/JR 32) muodostettu taisteluosasto. Osaston tehtävänä oli hyökätä Lehtovaarasta rajan yli ja vallata Lonkka. Täältä osaston oli jatkettava hyökkäystä Vuonniseen johtavan tien suunnassa tavoitteena Vuonnisen vesistölinja.

Ryhmä F antoi hyökkäyskäskynsä 27. kesäkuuta ja joukot siirtyivät hyökkäysvalmiusasemiin 30. kesäkuuta. Osasto H aloitti hyökkäyksen 1. heinäkuuta aamuyöllä ja valtasi Lonkan kylän lyhyen taistelun jälkeen klo 5. Osasto törmäsi seuraavaan vihollisen puolustusasemaan Kursmajärven kaakkoispään tasalla (noin 10 km rajalta). Tämä puolustusasema onnistuttiin lopulta valtaamaan vahvistusten myötä 4. heinäkuuta. Osasto H:n eteneminen pysähtyi seuraavaan vihollisen viivytysasemaan noin 10 km päähän Vuonnisesta. Tämän jälkeen Osasto H pääsi eteenpäin vain hyvin hitaasti ja oli 9. heinäkuuta noin kahden kilometrin päässä Vuonnisesta.

Osasto M:n hyökkäys etelästä pakotti vihollisen vetäytymään Vuonnisen läntisestä osasta 9. heinäkuuta, jonka jälkeen saatiin yhteys Osasto M:n ja Osasto H:n välille. Ryhmä F:n joukot järjesteltiin uudelleen ja uusi hyökkäys Vuonnisenjoen yli käynnistyi 14. heinäkuuta. Se ei kuitenkaan aluksi onnistunut ja joukot palasivat joen länsipuolelle.

Vuonnisenjoen – Korpijärven alueella olevat vihollisen joukot lyötiin kaksipuolisella hyökkäyksellä 25. heinäkuuta mennessä ja suomalaisille jäi huomattava sotasaalis. Suomalaisjoukot olivat kärsineet taisteluissa myös merkittävät tappiot. Hyökkäystä jatkettiin sen jälkeen kohti Uhtuaa, mutta hyökkäys torjuttiin vahvoissa puolustusasemissa noin 10 km Uhtuan länsipuolella. Ryhmä F:stä muodostettiin uusi 3. Divisioona 14. elokuuta 1941.