Kuomanjoen muistomerkki

KUOMANJOEN TAISTELUT

Neuvostoliittolainen 163. Divisioona valtasi Suomussalmen poltetun kirkonkylän 8. joulukuuta 1939. Väsyneet suomalaisjoukot olivat joutuneet vetäytymään Kiantajärven eteläpuolelle. Onneksi eversti Siilasvuon johtamat lisäjoukot olivat siirtymässä Suomussalmelle.

Siilasvuon joukkojen pääosa käynnisti 11. joulukuuta vastahyökkäyksen itäpuolelta kohti kirkonkylää. Kapteeni Kontulan johtaman osaston tehtävänä oli suojata hyökkäyksen itäinen sivusta Raatteen suuntaan. Osasto oli muodostettu kahdesta erillisestä komppaniasta ja pioneerijoukkueesta. Se ryhmittyi 11. joulukuuta Kuomanjoelle ilman taistelukosketusta. Suomalaisten vastatoimet katkaisivat 163. Divisioonan huoltotien itään, jolloin se joutui luopumaan hyökkäyksen jatkamisesta Puolangalle.

Osasto Kontulan joukot saivat pian havaintoja uudesta alueelle etenevästä vihollisjoukosta. Puna-armeijan 44. Divisioona oli saanut tehtävän hyökätä Raatteentietä Suomussalmelle ja ottaa yhteys siellä oleviin 163. Divisioonan joukkoihin. Osasto Kontulan komentaja vaihtui 16. joulukuuta kapteeni Mäkiseksi, jolloin myös nimi vaihtui Osasto Mäkiseksi.

Ensimmäiset taistelut 44. Divisioonan kärkijoukkojen kanssa käytiin 16. ja 17. joulukuuta, mutta Osasto Mäkinen torjui nämä hyökkäykset. 163. Divisioonan komentaja Zelentsov pyysi 16. joulukuuta lupaa irtaantua Suomussalmen kirkonkylästä vaikean tilanteen vuoksi. Lupaa ei annettu, sillä 44. Divisioonan päähyökkäyksen piti käynnistyä pian.

Suomalaiset tekivät 23. joulukuuta iskut Haukilan ja Teerisen itäpuolelle. Näiden iskujen on arvioitu aiheuttaneen ”suomalaispelon” vihollisjoukkojen selustassa. Osasto Mäkinen sai käyttöönsä lisäjoukkoja 27. joulukuuta, kun Sissipataljoona 1 ryhmittyi eteläsivustalle. Vihollisen seuraavana päivänä tekemä hyökkäys Kuivasjärven yli torjuttiin.

163. Divisioona ei saanut tarvitsemaansa apua, sillä 44. Divisioona ei kyennyt käynnistämään hyökkäystään riittävän nopeasti. 163. Divisioona joutui suomalaisten painostamana vetäytymään 28. joulukuuta Kiantajärven jäätä pitkin Juntusrantaan. Tämän jälkeen Siilasvuo aloitti joukkojensa siirron Kuomanjoen ja Raatteentien suuntaan 44. Divisioonan lyömiseksi.

Kuomanjoen muistomerkki on pystytetty kahden talvisodassa kaatuneen sotilaan muistoksi vuonna 1965. Muistolaatassa on teksti: “Mänttäläiset aseveljet Sulo Aalto 26.12.1939, Erkki Huttunen 4.1.1940.”