Suomussalmen sotahistoria
Tutustu Suomussalmen sotahistoriaan tämän itsenäisen kierroksen avulla, joka kulkee Hulkonniemen, Raatteen ja Puraksen kautta. Reitin varrelta löydät fyysiset opastetaulut, joissa kerrotaan laajemmin talvisodan Suomussalmen taisteluista ja sodanaikaisista tapahtumista. Yksi opastetauluista sijaitsee Hyövynvaarassa, viitostien varrella Kuusamoon päin, ennen Piispajärveä.
Hulkonniemen taistelut
Puna-armeijan 163. divisioona hyökkäsi Suomussalmelle 30.11.1939. Hulkonniemessä käytiin joulukuun 27. ja 28. välisenä yönä satunnaisia tulitaisteluja ja samaan aikaan Suomalaiset huomasivat vihollisen liikehdintää Kiantajärven jäällä. Suomalaiset varautuivat vihollisen vastahyökkäykseen, mutta yllättyivätkin vihollisen toiminnasta seuraavana päivänä.
Puna-armeija lähti pakenemaan 28.12. aamulla järven jäätä pitkin. Suomalaiset yllättyivät vihollisen ripeästä perääntymisestä, ja joutuivat improvisoimaan takaa-ajon. Vihollisen perääntymiselle on useita teorioita, joita pohditaan Hulkonniemessä sijaitsevassa opastetaulussa.
Hulkonniemessä sijaitsee muistomerkki, joka on pystytetty siellä käytyjen Talvisodan taistelujen muistoksi. Muistomerkki on samassa paikassa, missä ennen oli myös Hulkonniemen lossi.
Liekkipatsas – Hyökkäys Suomussalmen Kirkonkylään
Kuhmontien alussa sijaitsevassa opastetaulussa muistellaan Kirkonkylän taisteluja.
Talvisodan Suomussalmen taistelujen päämuistomerkin, Liekkipatsaan, on suunnitellut Alvar Aalto, veistotyön on tehnyt kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja pronssivalun diplomi-insinööri Pentti Lappalainen. Muistomerkki paljastettiin 1959, kun talvisodasta oli kulunut 20 vuotta.
Kuomanjoen taistelu
Kuomanjoella katkaistiin vihollisen yhteys itään ja samalla mahdollistettiin Suomussalmen Kirkonkylän alueen takaisinvaltaaminen.
Kuomanjoen muistomerkki on pystytetty kahden talvisodassa kaatuneen sotilaan muistoksi. Muistomerkin ovat suunnitelleet mänttäläiset rintamamiehet. Se paljastettiin 29.8.1971.
Purasjoen puolustusasema
Purasjoen puolustusasema on rakennettu kolmessa eri vaiheessa vuosina 1939-1941. Ensimmäinen rakennusvaihe tapahtui loka-marraskuussa vuonna 1939. Toisessa vaiheessa tammi-helmikuussa 1940 linnoitteita korjattiin ja paranneltiin. Kolmas rakennusvaihe sijoittuu välirauhan ajalle (maaliskuu 1940- kesäkuu 1941), jolloin asemaa linnoitettiin osana Salpa-linjaa.
Talvisota syttyi 30.11.1939 ja suomalaiset joutuivat jättämään purasjokilinjan jo muutaman päivän jälkeen. Joulukuun loppupuolella suomalaiset kuitenkin käänsivät taistelut edukseen Kirkonkylällä, Hulkonniemessä ja Kuusamoon johtavalla tiellä, jonka jälkeen taistelut keskittyivät Raatteen tielle.
Raatteen rajavartioasema
Raatteen rajavartioasema on valmistunut vuonna 1923 ja se muutettiin museoksi vuonna 1988. Se on nykyisin Suomen vanhin rajavartioasema ja ainoana säilynyt ennen sotia rakennetuista asemista.
Talvisodan syttyessä 30.11.1939 suomalainen parivartio oli rajalla vartiossa havaitessaan neuvostojoukkojen hyökkäyksen. Rajavartioasema joutui tulituksen kohteeksi ja miehet joutuivat lähtemään niin äkkiä, etteivät ehtineet sytyttää asemaa tuleen. Vartiomuseon pihapiirissä sijaitsevassa opastetaulussa kerrotaan lisää sodanaikaisista tapahtumista.
Rajavartiointi jatkui vanhalla rajavartioasemalla vuoteen 1958 asti. Raatteen Vartiomuseossa on mahdollista vierailla maksutta päivittäin kesäkuusta elokuun loppuun saakka.
Hyövynvaaran taistelu
Hyövynvaaran taistelussa tuhottiin Neuvostoliiton taisteluosasto Sarov.
Everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen johtoon muodostettiin Ryhmä Susi, jonka tehtävänä oli lyödä Piispajärven eteläpuolella olevat vihollisjoukot.
Hyövynvaarasta löytyy muistomerkki, joka paljastettiin vuonna 2019. Sen on suunnitellut everstiluutnantti Teuvo Saharinen.
