Kulttuurihistoriaa Kiannan rannoilta
Tämä kulttuurihistoriallinen kierros etenee Jalonniemestä aina Suomussalmen kotiseutumuseolle saakka. Matkan varrella voit pysähtyä yhdessätoista eri kohteessa ja tutustuen Suomussalmen kulttuurihistoriaan. Myös talvisodan vaiheita sivutaan Liekkipatsaan luona ja kirkonkylällä. Reitin varrella on opastetauluja, joista löytyy lisätietoa kohteista. Matkan voi taittaa joko autolla tai pyörällä. Tämä koonti opastaa sinut alkuun ja tutustuttaa reitin varrella oleviin pysähdyspaikkoihin. Matkaa Jalonniemestä kotiseutumuseolle tulee 11 kilometriä.
1. Ilmari Kianto
Ilmari Kianto oli tunnettu kainuulainen kirjailija, joka käsitteli teoksissaan erityisesti kainuulaisia ihmisiä ja luontoa. Kianto on tunnettu teoksistaan “Ryysyrannan Jooseppi” ja “Punainen Viiva”. Kianto kirjoitti elämänsä aikana yli 60 teosta. Jalonniemi-talon takaa löydät kirjailijaa esittävän pronssiin valetun patsaan, jonka on veistänyt taiteilijaprofessori Kain Tapper.
Ilmari Kiannon kotipaikkaan, Turjanlinnaan, ja kirjailijan vaiherikkaaseen elämään pääsee tutustumaan Kianta-laivaristeilyillä (sulan maan aikaan).
2. Suomussalmen esihistoria
Ruomasijan puiston paikkeille asettuivat Suomussalmen asukkaat asumaan jälkeen. Vastarannalla on Kirkkosaari, jossa on myös ollut asutusta jopa 10 000 vuotta sitten. Kiantajärven säännöstelyn myötä esihistoriallisia esineitä on löytynyt eri puolilta Suomussalmea huomattavan paljon. Jalonniemi-talossa sijaitsee esihistorian näyttely, jossa on nähtävillä arkeologisia esinelöytöjä.
Voit saada lisätietoa Suomussalmen esihistoriasta kuuntelemalla podcast Tarinoita Kainuun korpimailta. Tarinoita Kainuun korpimailta – podcast – Visit Suomussalmi
Ruomasijan puiston opastetaulussa kerrotaan lisäksi tervanpoltosta elinkeinona ja Kiannan laivueesta.
3. Haukiperän muistomerkki
Haukiperän muistomerkin laatassa on teksti: “Tähän päättyi talvisodan aikana 9.12.1939 vihollisen eteneminen”. Muistomerkki on paljastettu 30.5.1959.
Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät kohti Suomussalmea kahdesta eri suunnasta, Juntusrannasta ja Raatteesta. Joukot kohtasivat toisensa kirkonkylällä, josta suomalaiset olivat polttaneet valtaosan rakennuksista. Suomalaiset olivat ryhmittäytyneet Haukiperän salmen vastarannalle odottamaan vihollisjoukkoja. Neuvostojoukot käynnistivät hyökkäyksensä Haukiperään 9. joulukuuta, mutta suomalaiset saivat hyökkäyksen pysäytettyä. Suomalaisten onneksi järvenjää ei vielä kestänyt panssarivaunuja ja muuta raskasta kalustoa, sillä tässä vaiheessa suomalaisilla ei ollut vielä käytössä yhtään panssarintorjunta-asetta.
4. Liekkipatsas
Talvisodan Suomussalmen taistelujen päämuistomerkki on Alvar Aallon suunnittelema ja tunnetaan nimellä Liekkipatsas. Veistotyön on tehnyt kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja pronssivalun suoritti diplomi-insinööri Pentti Lappalainen. Muistomerkki paljastettiin 30. elokuuta 1959, kun talvisodan alkamisesta oli kulunut liki 20 vuotta. Paikalla paljastuksessa oli peräti 5 000 henkilöä, joista lähes kolmannes sotiemme veteraaneja.
5. Karhulanvaara
Karhulanvaaralla on ollut asutusta 1700-luvulta lähtien. Siellä sijaitsi vanha pappila, jossa työskenteli kirkkoherrana myös korpikirjailija Ilmari Kiannon isä August Benjamin Calamnius (lempinimeltään Ukko ABC).
Suomen ensimmäinen presidentti, Kaarlo Juho Ståhlberg syntyi Karhulanvaaralla 1865. Hänen kunniaksi on Karhulanvaaralle pystytetty muistomerkki.
Karhulanvaaralla ovat vierailleet myös Suomen ensimmäinen naisrunoilija Isa Asp ja Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot.
Suurin osa alueen rakennuksista tuhoutui jatkosodassa vuonna 1944 ja ainoastaan punainen veromakasiini, joka yhä tänäkin päivänä sijaitsee vaaralla, säästyi.
6. Suomussalmen kirkonkylä
Suomussalmen kirkonkylä toimi kunnan keskuksena talvisotaan asti. Kirkonkylä tuhoutui lähes täysin joulukuussa 1939 talvisodan taisteluissa. Tämän vuoksi kuntakeskus päätettiin siirtää Ämmänsaareen, Kiantajärven länsirannalle.
Ämmänsaaren nimi muutettiin 1990-luvun lopulla Suomussalmeksi, mutta myös nimeä Ämmänsaari käytetään edelleen puhekielessä, etenkin paikallisten toimesta.
7. Suomussalmen kirkonkylä ja Ilmari Kianto
Kianto vietti paljon aikaa Suomussalmen kirkonkylällä, ja yksi hänen vakiokäyntikohteistaan oli Kalevan matkustajakoti. Kalevan pitäjällä ja korpikirjailijalla oli erityinen suhde, josta kerrotaan lisää kirkonkylällä sijaitsevassa opastetaulussa.
Kirkonkylän paikkoja ja henkilöitä esiintyy runsaasti Kiannon kirjallisuudessa. Esimerkiksi nykyisen K-marketin paikalla sijaitsi 1900-luvun alussa Heikkisen kauppa, joka esiintyy Kiannon Punainen Viiva -romaanissa nimellä Visuliinin pirtti.
8. Wanhan Kalevan baari
Nykyisin Wanhan Kalevan baarina tunnetun rakennuksen paikalla sai alkunsa vuonna 1928 Kalevan matkustajakoti. Talonväki ja yrittäjä joutuivat evakkoon talvisodan aikana. Alkuperäinen rakennus on palanut talvisodassa ja uusi matkustajakoti rakennettiin sotien jälkeen. Kaleva toimii nykyisin kahvilana ja baarina, mutta majoitustoimintaa siellä ei ole harjoitettu vuosikymmeniin.
9. Suomussalmen kirkko
Suomussalmen ensimmäinen kirkko sijaitsi Kirkkoniemessä. Kirkko tuhoutui talvisodassa 19.12.1939. Kirkon vanhalla paikalla on nähtävissä sen kivijalka ja muistomerkki. Uusi kirkko rakentui sankarihautausmaan viereen kirkonkylälle. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1950 ja sen on suunnitellut arkkitehti Onni Johannes Ermala. Kellotapuli rakennettiin samaan aikaan kirkon viereen, ja sen päällä ”istuu” kukko, joka toimii valveillaolon ja valveutuneisuuden vertauskuvana.
irkon ympäristössä sijaitsevassa opastetaulussa kerrotaan Suomussalmen seurakunnan eri vaiheista.
10. Kiantajärvi ja Harakan ranta
191 neliökilometrin kokoinen Kiantajärvi on Suomussalmen suurin järvi. Järven rannoilta on tehty useita esihistoriallisia löytöjä, kuten kivikautisia asuinpaikkoja. Järven nimelle ei ole löytynyt lopullista selitystä, ja arvellaan, että nimi pohjautuu johonkin saamensukuiseen alueella puhuttuun kieleen. Kiantajärvi on toiminut tärkeänä osana Suomussalmen elinkeinoja: järveä on hyödynnetty uittotöissä, tervatynnyreiden kuljetuksessa ja rautamalmin nostossa.
Harakan rannassa sijaitsee yksi harvoista Kirkonkylällä talvisodasta säästyneistä taloista, Harakkalan talo. Harakkalan isäntä, ”Harakka-Antti”, oli monipuolinen yrittäjä. Hän harjoitti muun muassa laivaliikennettä Kiannalla, pyöritti sirkkelisahaa ja jauhatti kyläläisille viljaa myllyllä. Hän oli myös aktiivinen yhteiskunnallinen toimija. Yksi hänen mielenkiintoisimmista hankkeistaan oli Kirkonkylän sähköistäminen vuosina 1918-1919. Harakka-Antin tarinaan voit perehtyä tarkemmin Harakanrannasta löytyvän opastetaulun avulla.
11. Suomussalmen kotiseutumuseo ja kirkon historia
Kulttuurihistorian kierros päättyy Suomussalmen kotiseutumuseolle. Kotiseutumuseo sijaitsee Kirkkoniemessä, jossa ennen sijaitsi myös ensimmäinen Suomussalmen kirkko. Vuonna 1764 Ruotsin kuningas antoi määräyksen, että Suomussalmelle tulee rakentaa kirkko. Kirkkoniemen katsottiin olleen sopivin paikka, sillä sinne pääsi veneellä miltei joka suunnasta.
Tänä päivänä Kirkkoniemessä toimii Suomussalmen kotiseutumuseo. Museo toimii kotiseutuhengen vaalijana ja perinnetiedon välittäjänä. Museon esineistö ja miljöö kuvastavat 1800-1900-luvun elämää Kainuussa. Alueen hirsirakennukset on tuotu paikalle eri puolilta kuntaa. Museo on avoinna kesäisin ja sinne on vapaa pääsy.