Kulttuurihistoriaa Kiannan rannoilta
Tämä kulttuurihistoriallinen kierros vie sinut Jalonniemestä Suomussalmen Kirkonkylän Kotiseutumuseolle saakka. Matkan varrella voit pysähtyä yhteensä yhdessätoista eri kohteessa ja tutustua Suomussalmen kulttuurihistoriaan. Myös talvisota tulee tutuksi Liekkipatsaan ja Kirkonkylän kohdalla. Reitin varrella on fyysisiä opastetauluja, joissa kerrotaan laajemmin kohteista ja niiden historiasta. Matkan voi taittaa joko autolla, pyörällä tai vaikka juosten. Tämä artikkeli opastaa sinut alkuun ja tutustuttaa reitin varrella oleviin pysähdyspaikkoihin. Matkaa Jalonniemestä Kotiseutumuseolle tulee 11 kilometriä.
1. Ilmari Kiannon patsas
Ilmari Kianto oli tunnettu kainuulainen kirjailija, joka käsitteli teoksissaan erityisesti kainuulaisia ihmisiä ja luontoa. Hänet on tunnustettu teoksistaan “Ryysyrannan Jooseppi” ja “Punainen Viiva”. Ilmari kirjoitti elämänsä aikana yli 60 teosta. Jalonniemi-talon takaa löydät kirjailijaa esittävän pronssiin valetun patsaan, jonka on veistänyt taiteilijaprofessori Kain Tapper.
Ilmari Kiannon kotipaikkaan, Turjanlinnaan, sekä kirjailijan vaiherikkaaseen elämään pääsee tutustumaan mm. Kianta-laivan tekemien risteilyjen kautta.
2. Suomussalmen esihistoria
Ruomasijan puistoon asettuivat asumaan ensimmäiset Suomussalmen asukkaat jääkauden jälkeen. Vastarannalla on Kirkkosaari, jossa on myös ollut asutusta peräti 10 000 vuotta sitten. Kiantajärven säännöstelyn johdosta esihistoriallisia esineitä on löytynyt eri puolilta Suomussalmea huomattavan paljon. Jalonniemi-talossa sijaitsee esihistorian näyttely, jossa on nähtävillä arkeologisia esinelöytöjä.
Voit saada lisätietoa Suomussalmen esihistoriasta kuuntelemalla podcast Tarinoita Kainuun korpimailta. Tarinoita Kainuun korpimailta – podcast – Visit Suomussalmi
Ruomasijan puistossa olevassa opastetaulussa kerrotaan lisäksi tervanpoltosta elinkeinona sekä Kiannan laivueesta.
3. Haukiperän muistomerkki
Haukiperän muistomerkin laatassa on teksti: “Tähän päättyi talvisodan aikana 9.12.1939 vihollisen eteneminen”. Muistomerkki on paljastettu 30.5.1959.
Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät kohti Suomussalmea kahdesta eri suunnasta, Juntusrannasta ja Raatteesta. Joukot kohtasivat toisensa Kirkonkylällä, josta Suomalaiset olivat polttaneet rakennukset. Suomalaiset olivat ryhmittäytyneet Haukiperän salmen vastarannalle, odottamaan vihollista. Vihollinen käynnisti hyökkäyksensä Haukiperään 9. joulukuuta, mutta Suomalaiset saivat vihollisen pysäytettyä. Suomalaisten onneksi järven jää ei vielä kestänyt panssarivaunuja tai muuta raskasta kalustoa, sillä käytössä ei ollut vielä tässä vaiheessa yhtään panssarintorjunta-asetta.
4. Liekkipatsas
Talvisodan Suomussalmen taistelujen päämuistomerkki on Alvar Aallon suunnittelema Liekkipatsas. Veistotyön on tehnyt kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja pronssivalun suoritti diplomi-insinööri Pentti Lappalainen. Muistomerkki paljastettiin 30. elokuuta 1959, kun talvisodasta oli kulunut 20-vuotta. Paikalla paljastuksessa oli peräti 5 000 henkilöä, joista lähes kolmannes sotiemme veteraaneja.
5. Karhulanvaara
Karhulanvaaralla on ollut asutusta 1700-luvulta lähtien. Siellä sijaitsi vanha pappila, jossa työskenteli kirkkoherrana myös Korpikirjailija Ilmari Kiannon isä August Benjamin Calamnius (Ukko ABC).
Suomen ensimmäinen presidentti, Kaarlo Juho Ståhlberg syntyi Karhulanvaaralla 1865, jonka kunniaksi sinne on pystytetty muistomerkki.
Karhulanvaaralla ovat vierailleet myös Suomen ensimmäinen naisrunoilija Isa Asp sekä Elias Lönnrot.
Suurin osa alueen rakennuksista tuhoutui jatkosodassa vuonna 1944, ainoastaan punainen veromakasiini, joka yhä tänäkin päivänä sijaitsee vaaralla, säästyi.
6. Tervetuloa Suomussalmen Kirkonkylälle
Suomussalmen kirkonkylä toimi pitäjän keskustana talvisotaan asti. Kirkonkylä tuhoutui lähes täysin joulukuussa 1939 talvisodan taisteluissa. Tämän vuoksi kuntakeskus päätettiin siirtää Ämmänsaareen, Kiantajärven länsirannalle.
Ämmänsaaren nimi muutettiin 1990-luvun lopulla Suomussalmeksi, mutta myös nimeä Ämmänsaari käytetään edelleen, etenkin paikallisten toimesta.
7. Ilmari Kianto
Kianto vietti paljon aikaa Suomussalmen kirkonkylällä, ja yksi hänen vakiokäyntikohteistaan oli Wanhan Kalevan baari, entinen Kalevan matkustajakoti. Kalevan pitäjällä ja korpikirjailijalla olikin erityinen suhde, josta kerrotaan lisää Kirkonkylällä sijaitsevassa opastetaulussa.
Kirkonkylän paikkoja ja henkilöitä esiintyy Kiannon kirjallisuudessa. Esimerkiksi nykyisen K-marketin paikalla sijaitsi 1900-luvun alussa Heikkisen kauppa, joka esiintyy Kiannon Punainen Viiva -romaanissa nimellä Visuliinin pirtti.
8. Wanhan Kalevan baari
Wanhan Kalevan baarin toiminta sai alkunsa vuonna 1928 matkustajakotina sekä kahvilana. Talonväki ja pitäjät joutuivat evakkoon talvisodan aikana, mutta talo onneksi säästyi, ja siinä jatkui toiminta kahvila- ja leipomorakennuksena välirauhan ja jatkosodan aikana. Kaleva toimii edelleen kahvilana sekä baarina, ja ajoittain siellä voi päästä nauttimaan livemusiikista.
9. Suomussalmen seurakunta
Ensimmäinen kirkko Suomussalmella sijaitsi Kirkkoniemessä. Kirkko tuhoutui talvisodassa 19.12.1939, vanhalla paikalla on nähtävissä kirkon kivijalka ja muistomerkki. Uusi kirkko rakentui sankarihautausmaan viereen Kirkonkylälle. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1950 ja sen on suunnitellut arkkitehti Onni Johannes Ermala. Kellotapuli rakennettiin samaan aikaan kirkon viereen, ja sen päällä ”istuu” kukko, joka toimii valveillaolon ja valveutuneisuuden vertauskuvana.
Pääkirkon ympäristössä sijaitsevassa opastetaulussa kerrotaan Suomussalmen seurakunnan eri vaiheista.
10. Kiantajärvi ja Harakan ranta
191 neliökilometrin kokoinen Kiantajärvi on Suomussalmen suurin järvi. Järven rannoilta on tehty useita esihistoriallisia löytöjä, kuten kivikautisia asuinpaikkoja. Järven nimelle ei ole löytynyt lopullista selitystä, ja arvellaan, että nimi pohjautuu johonkin ennen saamea alueella puhuttuun kieleen. Kiantajärvi on toiminut tärkeänä osana Suomussalmen elinkeinoa: järveä on hyödynnetty uitto-töissä, tervatynnyreiden kuljetuksessa sekä rautamalmin nostossa.
Harakan rannassa sijaitsee yksi harvoista Kirkonkylällä talvisodasta säästyneistä taloista, Harakkalan talo. Harakkalan isäntä, ”Harakka-Antti”, oli monipuolinen yrittäjä. Hän harjoitti muun muassa laivaliikennettä Kiannalla, pyöritti sirkkelisahaa ja jauhatti kyläläisille viljaa myllyllä. Hän oli myös aktiivinen yhteiskunnallisiin toimiin liittyvissä asioissa. Yksi hänen mielenkiintoisimmista hankkeistaan oli Kirkonkylän sähköistäminen vuosina 1918-1919. Harakka-Antin tarinaan voit perehtyä tarkemmin Harakanrannasta löytyvän opastetaulun avulla.
11. Suomussalmen kotiseutumuseo ja kirkonkylän historia
Kulttuurihistorian kierros päättyy Suomussalmen kotiseutumuseolle. Kotiseutumuseo sijaitsee Kirkkoniemessä, jossa ennen sijaitsi myös ensimmäinen Suomussalmen kirkko. Vuonna 1764 Ruotsin kuningas antoi määräyksen, että Suomussalmelle tulee rakentaa kirkko. Kirkkoniemen katsottiin olleen sopivin paikka, sillä sinne pääsi veneellä miltei joka suunnasta.
Tänä päivänä Kirkkoniemessä sijaitsee kotiseutumuseo. Museo toimii kotiseutuhengen vaalijana ja perinnetiedon välittäjänä. Museon esineistö ja miljöö kuvastavat 1800-1900-luvun elämää Kainuussa. Alueen hirsirakennukset on tuotu eripuolilta kuntaa. Museo on avoinna kesäkaudella ja sinne on vapaa pääsy.