Ilmari Kianto
Kirjailija Ilmari Kianto on tunnettu ja tunnustettu teoksistaan “Ryysyrannan Jooseppi” ja “Punainen Viiva”. Näiden lisäksi Ilmari Kianto on kirjoittanut 67 muuta kirjaa, joiden aiheet ovat moninaisia: herkkiä tunnelmarunoja, leiskuvia isänmaallisia runoelmia, Pyhässä vihassa ja Pyhässä rakkaudessa tulee esille Kiannon tunneilmaisuja, matkakuvauksia Kiannan rannoilta Euroopan halki Kaspianmerelle, sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta, kulttuurihistoriallisia kuvauksia. Ennen kaikkea kainuulaisen ihmisen ja luonnon kuvaajana, Suomussalmen laulajana, Ilmari Kianto on maamme kansalliskirjailijoihin luettava.
Kirjailija Ilmari Calamnius Kianto kuuluu pohjalaiseen Calamnius-sukuun, jossa oli ollut pappeja aina 1600-luvulta saakka, niinpä Ilmarikin syntyi papin pojaksi Pulkkilan pappilassa 7.5.1874. Isä rovasti August Benjamin Calamnius eli Ukko ABC, tuli Suomussalmen toiseksi kirkkoherraksi 1879, jolloin Ilmari, nuorin pojista, oli 4-vuotias. Perhe asui Karhulanvaaran isossa pappilassa, Wanhassa Pappilassa.
Turjanlinna
Kirjailijamestari Ilmari “Iki” Kiannon (1874–1970) taiteilijakoti, on yksi Suomussalmen kiinnostavimpia käyntikohteita. Kumpaakaan Turjanlinnaa ei enää ole, ainoastaan rauniot ja pienehköjä rakennuksia Turjanlinnaksi kutsutulla alueella Kiantajärven rannalla. Ilmari Kianto muutti Suomussalmelle vaimonsa ja poikansa kanssa v. 1907 ja asettui asumaan Niettussaareen “Punaisen Viivan majaan”. Perheen kasvaessa kävi maja pieneksi ja Kianto alkoi etsiä perheelleen uutta kotipaikkaa. Mieluisa paikka löytyi vastapäiseltä rannalta ja hän alkoi hankkia sitä itselleen. Monien vaikeuksien jälkeen Kianto onnistuikin aikeissaan ja pääsi rakennuttamaan ensimmäistä Turjanlinnaansa, joka valmistui v. 1912. Esikuvina Kiannolla olivat taiteilijaystäviensä huvilat, mm. Sibeliuksen Ainola, Gallen-Kallelan Kalela ja Järnefeltin Suviranta.
Aluksi päärakennusta kutsuttiin Korpilinnaksi tai Leppikannaksi, mutta pian nimeksi vakiintui Turjanlinna, mihin vaikutti myös Turjanlinnan satukirjan ilmestyminen v. 1915. Nimi pohjautuu Turjan rannikkoon, Turjan tietäjään, joka oli taruolento. Kiannon mukaan nimen tuli olla mystillinen, tarullinen ja romanttinen. Turjanlinna oli nimensä mukaan linnamainen, kaksikerroksinen puurakennus. Pohjapinta-ala oli 20 m x 9 m ja korkeutta rakennuksella oli 9 m. Turjanlinnassa oli neljä tärkeää huonetta: alakerrassa oli suuri pirtti, sali eli emännän huone ja peräsalonki eli “Sininen salonki” ja yläkerrassa sijaitsi kirjailijan työhuone eli “Paratiisi”. Lisäksi rakennuksessa olivat eteinen ja poikien huone sekä yläkerrassa maisemankatseluparveke.
Turjanlinna on tuhoutunut tulipalossa kaksi kertaa. Suomalaiset polttivat 21.12.1939 linnan ja muut rakennukset talvisodan aikana hyökkäävän vihollisen edestä. Jäljelle jäivät vain rannan kiuassauna ja ylös rinteeseen jäkäläriihi, porojen ruokavarasto.
Toinen Turjanlinna rakennettiin pääosin Otavan hankkiman rahoituksen turvin. Harjannostajaiset olivat kesällä 1947 ja talo valmistui lopullisesti 1949. Mutta pian kohtalo puuttui peliin mitä synkimmällä tavalla – 1.7.1949 uunia lämmitettäessä sen arina rakennusvirheen takia rikkoontui, ja tuli pääsi polttamaan huomaamatta puisen pohjan puhki ja kipinät sytyttivät koko rakennuksen tuleen. Palokunta ei ehtinyt ajoissa paikalle pelastamaan taloa, ja parissa tunnissa se paloi maan tasalle.
Uutta linnaa ei oltu vakuutettu eikä palosta saatu siis mitään korvauksia. Kolmatta linnaa ei ikääntyvä Kianto pystynyt enää rakennuttamaan.
Turjanlinnan pihapiirissä säilyneitä rakennuksia ovat Tietäväisen temppeli, liiterirakennus ja makki eli WC, Kohtalon korsu ja Ikin tupa, Ikin vanha makki ja rannassa oleva savusauna.
Tällä hetkellä Turjanlinnan alueella olevat rakennukset ovat Ilmari Kiannon Turjanlinna Oy:n hallinnassa ja ovat museaalisessa käytössä.
Kianto-näyttely
Suomussalmen pääkirjastossa sijaitseva Kianto-näyttely esittelee korpikirjailija Ilmari Kiannon laajaa tuotantoa ja värikkäitä elämänvaiheita kuvin, tekstein, esinein ja multimediaesityksin. Katsaus Kiannon lähes 96-vuotiseen elämään on samalla katsaus modernisoituvan suomalaisen yhteiskunnan vaiheisiin. Kiantoa koskevat kirjat ja hänen oma tuotantonsa löytyvät kirjastosta Turjanlinnan pienoismallin vierestä. Teoksia voi lainata normaalisti.
Kianto-näyttelytila on avoinna kirjaston henkilökunnallisina aukioloaikoina.
Ilmari Kiannon elämään voi tutustua myös Pesiönlinnan entisessä kauppiaskodissa.
Kiannon ja kauppias Venjan vuosikymmeniä jatkunut sukulaissuhde ja ystävyys alkoi, kun Venja meni naimisiin Ilmari Kiannon vaimon Elsa-Marian tyttären Mairen kanssa. Venjan omistaessa Pesiökylän ainoan kameran on Pesiönlinnassa nähtävillä paljon kuvia Ilmari Kiannosta, hänen perheestään kuin myös pesiökyläläisistä. Pesiönlinnassa on todennäköisesti säilynyt eniten kuvia Ilmari Kiannosta, sillä kirjailijan perheen kokoelmat tuhoutuivat Turjanlinnan palossa. Ilmari Kianto kirjoitti myös lähemmäs sata kirjettä ja suurimman osan runon muodossa Venjalle ja Mairelle, joista mielenkiintoisimmat ovat esillä näyttelyssä.
Lisäksi Ilmari Kiannon patsas sijaitsee Jalonniemessä, Kiantajärven rannassa.