Hiljainen kansa turvepäiset hahmot kesällä.
#nähtävyys

Hiljainen Kansa

Hiljainen Kansa on tuhatkunta turvepäistä hahmoa Käpylän pellolla viitostien varrella, kesästä 1994. Hiljainen Kansa rakennettiin ensimmäisen kerran 1988 Reijo Kelan toimesta hänen Ilmarin Kynnös esitykseensä Lassilan pellolle, Karhulanvaaran suoralle. Hiljainen Kansa heräsi uudelleen henkiin 1990, kun Ilmarin Kynnös nauhoitettiin televisiota varten, ja 1994 heinäpäät pyörähtivät jopa Helsingin Tuomiokirkon portailla Kainuun maakunnan esittäytyessä Senaatintorilla.

Usein kysytään, mitä Hiljainen Kansa oikein tarkoittaa tai mitä se merkitsee. Syrjäytyneitä? Mykkiä kainuulaisia? Unohdettuja?

Reijo Kelalta ei saa vastausta. Kukin katsoja tehköön omat johtopäätöksensä. Johonkin viitannee se, että jos Hiljainen Kansa riisutaan, paikalle jää tuhatkunta ristiä.

Hiljainen Kansa - Ilmakuva Hiljaisesta Kansasta pellolla ja taustalla metsä.
Kuvaaja Hannu Huttu

Hiljaisen kansan vaiheet

Turvepäisiä olentojaan Reijo Kela käytti ensimmäisen kerran Ilmarin Kynnös -esityksessään Suomussalmella Lassilan pellolla 1988. Seuraavan kerran turvepäät esiintyivät Helsingissä kesällä 1994, kun Kainuun maakunta esittäytyi Senaatintorilla. Hahmoja oli varalta 1200, mutta Tuomiokirkon portaille niitä mahtui vain vajaat 700. Hiljainen Kansa pystytettiin yöllä, ja se sai kahtena päivänä suurta huomiota ja julkisuutta osakseen. Sitten se poistettiin yöllä ja tuotiin takaisin Suomussalmelle. Kolmannen kerran Hiljainen Kansa seisoi vaiteliaana Ämmänsaaressa Jalonuoman rannalla heinäkuussa 1994, kun Reijo Kela ja Heikki Laitinen kumppaneineen saivat kohua aikaan rohkealla performanssilla Kauniit ja rohkeat, rantojen raukat. Nykyiselle paikalleen Hiljainen Kansa sijoitettiin syksyllä 1994. Turvepäitä kohennetaan ja vaatetetaan kaksi kertaa vuodessa; päät saadaan suoraan pellosta, vaatteet järjestetyillä keräyksillä. Työpaja Hanslankarit, joka on rakentanut ja vaatettanut hahmot, vastaa myös niiden säilymisestä kunnossa.

Ympäristötaideteoksen Hiljainen kansa sai vuonna 2021 kulttuurialan Suomi-palkinnon. Teos on hyvä esimerkki elävästä talkooperinteestä ja aktiivisesta yhteisöllisyydestä. Suomussalmen kunnan nuorten Työpaja Hanslankarit huolehtii vuosittain 900 hahmon kunnostamisesta – Kansa saa joka vuosi uudet turvepäät ja kaksi kertaa uudet vaatteet, alkukesästä kesävaatteet ja syksyllä talvivaatteet. Materiaali turvepäihin saadaan suoraan pellosta ja vaatteet puolestaan järjestetyillä keräyksillä. Myös viereisen, nokipannukahveja tarjoilevan Niittykahvilan väki myös osallistuu Kansasta huolehtimiseen.